Ihmisen mieli on prosessi

Vuosikymmenten ajan olemme pohtineet, kuinka jokainen ihminen on itsenäinen ja erillinen olento ja voimme toimia omalla tavallamme. Käsitys on yksinkertaisesti väärin ja huomaamme sen, kun tarkemmin tutkimme itseämme ja ympäröivää maailmaa. Olemme osa jatkuvaa prosessia, jossa maailma ja ihmiset ympärillämme antavat meille erilaisia signaaleja. Nuo signaalit muokkaavat mieltämme ja samalla mielemme kehittyy osana laajaa prosessia ja prosessimaisesti. Kuvitellessamme ihmisen ainutkertaiseksi, erilliseksi yksilöksi, jonka mielen sisällöt ajatuksineen, kysymyksineen ja ongelmineen ovat henkilön omia, pyörimme itsemme ympärillä aivan liian pienessä ympyrässä.

Kuitenkin me olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden henkilöiden, ympäröivän luonnon ja maailman kanssa. Jatkuva vuorovaikutus, sosiaaliset suhteet, yhteiskunnalliset rakenteet , inhimillinen kulttuuri, mentaalitilat, henkilöiden tunteet ja asioiden merkitykset muokkaavat mieltämme jatkuvana prosessina.

Ihmisen mieltä voi tarkastella systeeminä, jossa mieli kehittyy vuorovaikutuksessa muihin ihmiseen ja yhteiskuntaan. Pohtiessamme mieltä systeeminä rinnastamme ihmisen luonnon toimintaan, missä tapahtuu jatkuvaa muutosta. Sama on työnohjauksessa, jossa pohditaan työelämän myllerryksiä ja konflikteja. Me emme tule toimeen ilman muita ihmisiä ja tarvitsemme heitä avuksemme ja tueksemme. Me olemme sosiaalisia olentoja, joiden mieli kehittyy vuorovaikutussuhteissa eli relaatioissa.

Miten voimme työnohjauksen avulla auttaa henkilöitä työelämässä?

Työelämä on luovaan toimintaan ja kehittymiseen perustuvaa eteenpäin menoa, joka pohjautuu turvallisuudentunteeseen. Mikäli työtehtävissä ei ole turvallisuudentunnetta tai se on vajavaista, valtaosa energiasta kuluu turvallisuuden lisäämiseen. Luovuus katoaa ja kehittyminen vaikeutuu. Käytännön esimerkkinä voidaan ottaa tiimissä työskenteleminen. Tiimin toimintakyky perustuu henkilöiden tunnetilaan, jonka pitää olla positiivinen tiimin toimintaa kohtaa. Tällöin se tuo myös positiivisen vireen tiimin työskentelyyn.

Miten sitten rakennetaan tiimille hyvä yhteishenki?

Ensimmäinen askel on yhteishengen rakentaminen tai sen korjaaminen. Toisessa vaiheessa pitää tiimille löytää yhteinen kieli, jota kaikki tiimin jäsenet ymmärtävät ja kokevat sen omakseen. Kolmanneksi tulee aidon, luovan yhteishengen prosessi. Siinä tiimin luottamuksen taso on niin korkealla, että jokainen tiimin jäsen uskaltaa heittää ilmoille intuitioitaan ja ideoitaan. Tiimiläiset kuuntelevat toisiaan ja reflektoivat omia tuntemuksiaan. Tiimin toiminta korottuu neljännessä vaiheessa yhteisölliseksi prosessiksi, jossa ideat työstetään yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi. Näin ollen toimiva tiimi tuottaa hyviä toimintasuunnitelmia, iloa tekijöilleen ja muuntaa suunnitelmat toiminnaksi.

Blogikirjoitus perustuu Osviitta-lehden numerossa 1 / 2019 olleeseen Heli Koppelon kirjoittamaan artikkeliin Työnohjauksen ydintä etsimässä. Lehden artikkelissa pääviesti on YTT Leila Keski-Luopan mukaisesti systeemiteoria ja sen kautta ymmärtää ihmisluontoa.

Petri Koivula on diplomi-insinööri, joka on kiinnostunut työn tehokkuuden parantamisesta työnohjauksen ja ihmisen tunnepuolen avulla. Petrin kokemus on tietotekniikasta, automaatio- ja säätötekniikasta sekä pitkä käytännön kokemus asiantuntijuudesta ja johtamisesta.